maanantai 15. joulukuuta 2008

Silmänlummetta vaiko ei?


Saana täytti kuusitoista, ja meni lukioon. Asuntola on melko iso. Häntä jännitti aika paljon, vaikkei meinannut myöntää sitä. Elina ja Sebastian olivat aika herkkinä. Heidän pikkutyttönsä lähtee jo kotoa! -Muista sitten lukea ahkerasti, Elina vielä antaa viimehetken ohjeita Saanan noustessa junaan. -Kyllä muistan, äiti. Elina hymyilee kuullessaan tuon viimeisen sanan. Hymy pysyy hänen huulillaan vielä kotimatkalla.


Ja heti asuntolaan tullessaan Saana valitsi pää-aineensa. Hän päätti ottaa fysiikkaa. (hänellä on tietotavoite)


Ja tottakai Saana luki ahkerasti. Hän halusi menestyä hyvin. Illasta toiseen hän istui nenä kiinni kirjassa..


..ja tietokoneessa kirjoittamassa kouluainetta tai jotain muuta työtä.





Eri kuvakulmia Saanan huoneesta. Alimpana tekemäni muumi-vuodevaatteet:)


Koska lukeminen vei oman aikansa, eikä Saana ehtinyt kuntoilla, alkoi mahaa kertyä. Eräänä iltana Saana otti itseään niskasta kiinni ja juoksi juoksumatolla koko illan.


Ja mikä lihaskimppu sieltä tulikaan!



Saanalla riitti aikaa osattuaan fysiikan kirjan kolme kertaa etu- ja takaperin, joten päätti vähän ottaa omaa aikaa ja mennä shoppailemaan. Siellä tietysti heti törmää johonkin mopoikäiseen idioottiin joka yrittää iskeä Saanaa. No, eihän Saana mikään ikäloppu kuitenkaan ole poikaan verrattuna, mutta ainakin kypsyydessä on huima ero. Sen hän huomasi pojan huomautettua jotain tökeröä hänen takapuolestaan.


Hän suuntasi vaatekaupasta uima-altaalle nauttimaan viimeisistä auringon rippeistä ostettuaan ensin pari uutta vaatetta.


-Pois alta risut ja männynkävyt! Saana huutaa hypätessään räiskyvän pommin.


Saanaa alkoi pikkuhiljaa nyppiä. Tuokin poika seurasi häntä joka paikkaan. Kun hän meni ostamaan jäätelöä, poika tuli heti perässä. Kun hän meni hyppäämään, voitte arvata mistä löydätte silloin pojan.


Olisitte nähneet Saanan ilmeen hänen mentyä porealtaaseen, ja tuon pojan tultua sinne! -Moi, mä olen Alex. -Aah-eikusiis moiheihehe.. Saana solkkasi nolona. -Mistäs sä olet? -Ööasuntolasta. Taisiis kampukselta. Tai siis.. -Joo kyl mä tajusin, Alex naurahti. -Mä olen kanssa.

He juttelivat koko illan porealtaassa. Heistä näytti tulevan ystäviä.


Todellakin, ystäviä.. Vai oliko ilmassa jotain muuta? Saana kertoi minulle jälkeenpäin olevansa aivan myyty.


Onneksi Saana oli älynnyt pyytää Alexin puhelinnumeron. Hän kutsui tämän illalliselle juuri enne aamun koetta. Hän pukeutui uusiin aika näyttäviin vaatteisiinsa..

Miten suhde jatkuu? Onko Alex vain silmänlummetta? Se selviää seuraavassa osassa!

Ei kommentteja: